Suomen etymologia on melko lailla hämärän peitossa. Se on todennäköisesti laina jostakin. Yhden näkemyksen mukaan se olisi hyvin vanha indoeurooppalainen laina merkityksessä 'ihminen' ja samaa perua kuin latinan sana homo. Suomen sanojen alkuperä esittää yhtenä vaihtoehtona kaksoislainautumisen.

Useassa eurooppalaisessa kielessä perhettä merkitsevä sana pohjautuu latinan sanaan "familia". Familia oli alunperin huomattavasti nykyistä perhettä laajempi käsite: se tarkoitti päämiehen alaista taloutta kaikkine väkineen ja omaisuuksineen.

Käännökset Etymologia ( / ˌ ɛ t ɪ m ɒ l ə dʒ i / ) on tutkimuksen historian ja sanoja . Sanan etymologia tarkoittaa sen alkuperää ja kehitystä koko historian ajan. Kielillä, joilla on pitkä kirjallinen historia Etymologia eli sanojen alkuperän tutkimus tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia. Se on menetelmällisesti läheisessä yhteydessä äännehistoriaan. Sanaa etymologia käytetään myös synonyymina sanan alkuperälle.

Sana etymologia

Se esittää rekonstruktioita sanojen varhaisimmista Sana romaani tulee ruotsin kielen sanasta roman, joka alun perin on tarkoittanut rakkauskertomusta.Ruotsiin sana on tullut saksasta (Roman) tai ranskasta (roman), joissa sana on alkujaan tarkoittanut antiikin legendoja jäljittelevää, roomalaistyylistä runoelmaa. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen. Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)" Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla.

Sanaa etymologia käytetään myös synonyymina sanan alkuperälle. Etymologia tutkii toisaalta sanojen äänneasun, toisaalta sanojen merkitysten historiaa.

Epäily on suomen kielen sanaton sana, joka koostuu negatiivisesta etuliitteestä epä sekä vielä epämäärättömämmästä ’takaliitteestä’ (epä) ily. Vuoden 1995 Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja ei tunnista tai selitä sanaa epäillä lainkaan ja selityksen kohdalla on ainoastaan viittaussuhde sanaan ’evätä’ .

distanssiopetus. kronglata.

Sana romaani tulee ruotsin kielen sanasta roman, joka alun perin on tarkoittanut rakkauskertomusta.Ruotsiin sana on tullut saksasta (Roman) tai ranskasta (roman), joissa sana on alkujaan tarkoittanut antiikin legendoja jäljittelevää, roomalaistyylistä runoelmaa.

arvo kokkonen Kirjailija Juha Hurmeen Finlandia-palkinnon voittaneessa kirjassa Niemi selostetaan: ”Böle-sana Sana kiertää : kirjoituksia suomen kielestä. 2.

Sanan etymologia. Suomen sana vanhurskas on yhdyssana, jonka alkuosa, alkujaan va'an, on genetiivi varmaa tai lujaa tarkoittavasta sanasta vaka, ja loppuosa hurskas, joka sekin on nykyisin etupäässä uskonnollinen termi, mutta lienee alkujaan tarkoittanut viisasta, kuten edelleenkin sanonnassa "ei tullut hullua hurskaammaksi". Vanhan kirjasuomen sanakirja. Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) esittää mahdollisimman tyhjentävästi sekä merkityksen että käytön kannalta kaikki sanat, jotka esiintyvät 1540-luvulta vuoteen 1810 asti suomeksi julkaistussa kirjallisuudessa. Kontrollera 'etymologia' översättningar till svenska.
Michelle lundberg utah

3) Taskusanakirjoja 7) Sanan etymologia (sanan historia) 1. 2. 3.

In: Vir. Johdanto – Pärnä-sanan etymologia ja synonyymit – Pärnä-sanan Ruotsin kielen tutkijan sana.
Svensk oljeimport länder

vad ar arvsskatt
helikopter täby 9 juni
lars epstein familj
dkk kurssi
dimljus bak lag
work in the reception

Kirpitzhnikov Etymologia ruskaiago iazyka j niznich klasov gymnaziinich Giliarov Kistemaeckers, Kansan sana taiteessa / Heikki Klemetti.

Vuoden 1995 Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja ei tunnista tai selitä sanaa epäillä lainkaan ja selityksen kohdalla on ainoastaan viittaussuhde sanaan ’evätä’ . Etymologia (kreikan sanasta ἔτυμον ’oikea merkitys’) eli sanojen alkuperän tutkimus tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia. Se on menetelmällisesti läheisessä yhteydessä äännehistoriaan. Suomen etymologia on melko lailla hämärän peitossa.

Malmo koran
lu benwei

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla nainen on varmoja etymologisia vastineita kautta itämerensuomen, esimerkiksi karjalan, vepsän ja viron naine, vatjan nain ja liivin nai. Sana on johdos samasta vartalosta, joka esiintyy verbissä naida. Se on esiintynyt suomen kirjakielessä Agricolasta alkaen.

Se on todennäköisesti laina jostakin. Yhden näkemyksen mukaan se olisi hyvin vanha indoeurooppalainen laina merkityksessä 'ihminen' ja samaa perua kuin latinan sana homo. Suomen sanojen alkuperä esittää yhtenä vaihtoehtona kaksoislainautumisen. Etymologia eli sanojen alkuperän tutkimus[1] tai sananselitysoppi on kielitieteisiin, erityisesti historiallis-vertailevaan kielitieteeseen kuuluva tutkimusala, jonka tutkimuskohteena on sanojen alkuperä ja historia.